Vetäjäesittely nro 4/2009
27.2.2009
Esittelyssä vetäjät 13-16.
Vetäjäkortti #13
Matti Ahvenainen
Ryhmät: Musashi 1, Muksujudoryhmät, Judoliikkari, Tenavajudo, Perhejudo, Vantaan kaupungin Iltapäiväkerho
Mustavöinen (1dan) Matti on seuran toiminnanjohtaja ja samalla aktiivinen ryhmien vetäjä.
Matti aloitti judon Suomen Judoliitossa vuonna 1959. Silloin ei ollut vielä nimettyjä seuroja Suomessa. Keltaisen vyön kävi myöntämässä Matille hollantilainen Goosen vuonna 1960. Hän kävi Ruotsista käsin graduoimassa suomalaisia judokoita. Samalla edesmennyt Väinö Haukka suoritti silloin vihreän vyön. Väinö Haukka on Suomen ensimmäinen mustan vyön judoka. Tunnollinen ja ahkera Matti aloitti judon Tikkurilassa seuraten omien poikiensa harjoituksia tatamin reunalla. Sen jälkeen hän meni mukaan tekniikkaryhmään ja sai sieltä kipinän aloittaa apuohjaajana. Noin 25 vuotta on vierähtänyt vetohommissa. Matti loi Tikkurilaan muksujudon vuosituhannen vaihteessa.
- Vetäjänä pidän eniten, kun lapset oppivat uutta ja heillä on hauskaa. Ikävänä asiana harjoituksissa pidän ylivilkkaiden lasten häirintää ja samalla haasteena heidän saamistaan mukaan ryhmän rytmiin.
”Haluan kiittää päivittäistä työpariani, Esa Niemeä ja myös Oinaksen Pasia koko vuoden ukena olemisesta mustan vyön projektissa. Kiitokset myös kaikille vapaaehtoisille vetäjille, jotka ovat huolehtineet, ettei yhtään treeniä ole jäänyt vetämättä.”
”Paljastan, että osallistun ensi kesänä judokoiden golf-mestaruuskisoihin. Kisaan pääsevät vain mustavöiset judokat, joten pääsen ensimmäisen kerran mukaan.”
Vetäjäkortti #14
Jorma Lehtikangas
Ryhmät: 7-9-vuotiaiden Peruskurssi
Ruskeavöinen Jorma, lempinimeltään ”Jimmy” aloitti judon Hämeenlinna Judoseurassa. Vuonna 1971 hänelle myönsi keltaisen vyön Mauri Viholainen. Sitkeä, huumorintajuinen ja laiska Jorma aloitti aikanaan Hämeenlinnassa 70-luvulla pienten judokoiden ohjaajana. Vetokokemusta on kertynyt yhteensä kahdeksan vuotta, joista neljä Tikkurilassa.
- Pidän vetohommissa pienten judokoiden valtavasta innokkuudesta ja lasten kanssa toimimisesta. Nykyinen ryhmäni harjoittelee erittäin tunnollisesti. Ollessani aiemmin isompien ryhmän ohjaajana minua ihmetytti, kuinka siellä niin harva halusi otella. Myös yhden tunnin mittaiset harjoitukset tuntuvat liian lyhyiltä.
- Mukavimpana muistona on Hämeenlinnan ajoilta kun sain valmentaa kaverin peruskurssilta aina suomenmestariksi asti. Siinä valmentajan ja kilpailijan yhteispeli oli todella läheistä puuhaa.
”Haluan kiittää jo 70-luvulta judossa vaikuttanutta Reino Fagerlundia. Myös Kokkosen Ekkua innostajana ja Heinosen Jarkkoa ja Tolvasen Jaria sekä myös nykyisen ryhmän valmennustiimiä. Erityisesti Häkkisen Paavoa, joka auttoi treenaamaan ruskean vyön.”
”Paljastan, että olin Hämeenlinnan lyseon pikakirjoitusmestari. Palkinnoksi sain pikakirjoituslehden vuosikerran.”
Vetäjäkortti #15
Marko Korhonen
Ryhmät: Judoliikkari
Keltavöinen Marko on aloittanut judon Tikkurilassa Kafan judojaoksessa ja sai keltaisen vyön joskus 1990-luvun lopulla. Impulsiivinen ja sosiaalinen Marko tuli lastensa kautta ohjaajaksi judoliikkariin. Ohjauskokemusta on kertynyt noin neljä vuotta. Kaksi omaa lasta on osallistunut jo liikkariin ja kolmas saattaa myös aloittaa sen. Tärkeintä on saada keskimmäisen pojan kanssa yhteisiä hetkiä harrastuksen parissa. Itsellään hänellä ei ole suurempia intohimoja judon parissa.
- Joskus on välillä töissä raskasta ja treeneissäkin on väsyneitä lapsia. Silloin täytyy vain jaksaa pakertaa vaikka välillä haukotuttaa. Lasten mukavat letkautukset ja kuuliaisuus palkitsevat eniten.
”Haluan kiittää erityisesti Mattia nykyisistä asioista sekä Kafan ajoista Juhani Tanayamaa, Juha Turusta sekä Arto Laaksosta, jotka saivat minut judon pariin”.
”Paljastan, että remontoinnit ja kodin askareet alkavat sujua, kun niitä on kerinnyt jo 20 vuotta harjoitella."
Vetäjäkortti #16
Anton Pelo
Ryhmät: Pikku Musashi
Vihreävöinen, 15-vuotias Anton on seuran oma kasvatti ja sai aikanaan keltaisen vyön vuonna 2002 keväällä. Hymyilevä, hiljainen ja ahkera Anton aloitti ohjaamisen kun kuuli Kekäläisen Harrilta mahdollisuuden aloittaa vetohommat. Kokemusta on kertynyt jo vuoden ja mukavinta on, että saa itse vaikuttaa treenien kulkuun ja nähdä lasten oppivan. Joskus on hankalaa ehtiä treeneihin, kun ne alkavat aikaisin. Julkiset kulkuneuvot eivät aina tue nuoria kulkijoita.
”Haluan kiittää äitini setää, mustavöistä Matti Tieksolaa Oulusta judourani alkamisesta ja kannustuksesta.”
”Paljastan, että pidän ruoanlaittamisesta. Kotitaloustunnilla olen saanut kipinän harrastukseeni. Kaikenlainen urheileminen on myös lähellä sydäntäni.”