Vetäjäesittely 6/2009
14.4.2009
Esittelyssä vetäjät 21-24.
Vetäjäkortti #21
Antti Blomberg
Ryhmät: Lasten Peruskurssi, Perhejudo
Valkovöinen Antti aloitti judon uudelleen Tikkurilan Judokoissa. Antti saavutti joskus 90-luvulla keltaisen vyön Vuosaaren Viikingeissä ja tuli vuosien tauon jälkeen judon pariin poikiensa kanssa. Rauhalliseksi jässikäksi itseään tituleeraava Antti katsoi parhaakseen siirtyä tatamin reunalta mukaan harjoituksiin, koska molemmat pojat ovat eri ryhmissä ja tatamin reunalla kertyisi paljon aikaa.
- Olen ollut vasta pari kuukautta tatamilla mukana. Pidän judosta, kun se on säännönmukaista ja kurinalaista touhua ja siinä oppii myös ruumiinhallintaa. Hankaliin asioihin en ole vielä törmännyt.
- On mukava nähdä lasten oppivan uusia juttuja ja itselläkin on säännöllinen urheilulaji.
”Haluan kiittää Makea, joka on kannustanut minua ja on myös äärimmäisen hyvä lasten kanssa.”
”Paljastan, että harrastan melontaa ja moottoripyöräilyä."
Vetäjäkortti #22
Kari Saarinen
Ryhmät: Lasten Peruskurssi, Perhejudo, Judoliikkari
Oranssivöinen Kari aloitti judon Lievestuoreen Toiveessa yli 30-vuotta sitten. Hän asui Lievestuoreella kaksikymppiseksi asti ja samalla judokurssikin tuli käytyä. Nauravainen, lojaali Kari sai keltaisen vyönsä kauan sitten Juha Kämäräiseltä, joka tuli ohjaajaksi Tampereelta.
- Olen ollut ohjaajana jo kolme talvikautta Matin värväämänä. Olin muksujudon kanssa tekemisissä myös Jukarassa, ennen kuin tulin Tikkurilaan.
- Hartia ja niskan seutu tulee kipeäksi töissä, joten judo on hyvää vastapainoa särkyjen poistoon. Joskus, kun työpäivän jälkeen on väsynyt, niin vaatii itsekuria, että pääsee liikkeelle. Salilla piristyy aina.
- Mukavin muistoni liittyy tyttäreni Peppiin, kun hän voitti hopeamitalin kisoista. Pidän harjoitusten kohokohtana ”mokusoa”, jossa pistetään silmät kiinni, keskitytään ja unohdetaan kiireet.
”Haluan kiittää Mattia, kun hän kiskaisi minut takaisin matolle.”
”Paljastan, että rentoutuakseni harrastan Zafen-Buddhalaista mietiskelyä, jossa istutaan ajattelematta pitkään, noin 15-30-minuuttia kerrallaan.”
Vetäjäkortti #23
Sami Syrjänen
Ryhmät: Lasten Peruskurssi, Perhejudo, Judoliikkari
Valkovöinen Sami aloitti Tikkurilan Judokoissa ja on aikeissa suorittaa keltaisen vyönsä pian. Kolmatta vuotta nassikoiden kanssa judoa harrastava Sami on jämpti, umpirehellinen, selkeä ja johdonmukainen persoona. Hän aloitti ohjauksen omien lastensa kautta. Aikaa menee viikossa useampi tunti tatamilla. Oma työ kipeyttää alaselkää ja se vaivaa myös harjoituksissa. Lepo auttaisi paremmin kuin judo, mutta myös liikunnanohjaajan ammatin omaava Sami tietää kuinka vaivoja pitäisi hoitaa.
- Ohjaajana saan toteuttaa itseäni ja osaan olla esimerkkinä kaikille ikäryhmille. Olen itse hyvin liikunnallinen. Perheen, vuorotyön ja harrastuksen välinen kombinaatio ei anna paljon enää lisäaikaa judoiluun. Pidän lajista, koska siitä saa itseluottamusta ja haluan sen tarttuvan myös lapsiini.
”Haluan kiittää Mattia, joka on ottanut minut mukaan kuvioihin. Myös Makea, joka on tukenut minua myös vyökokeen harjoittelussa.”
”Paljastan, että olen soittanut kahdeksan vuotta pianoa ja laulanut paljon. Jos tarvitaan esilaulajaa, niin homma onnistuu.”
Vetäjäkortti #24
Juha Turunen
Ryhmät: Aikuisten peruskurssi 14-100 vuotta, Kafa-Judo
Mustavöinen Juha (1dan) aloitti judon Lahden Shukatassa vuonna 1983. Keltaisen vyön hänelle graduoi samana vuonna Arto Raekorpi ja edesmennyt Eero Luoma veti treenejä. Juha aloitti Tikkurilan Judokoissa Kafan-Judon kautta 12-vuoden harjoittelutauon jälkeen. Perusteellinen ja kärsivällinen Juha aloitti vetohommat hieman vahingossa Kafa-Judon aikoihin Juhani Tanayaman innostamana. Sen jälkeen Tikkurilassa peruskurssivetovastuuta on riittänyt. Kokemusta vetohommista on kertynyt 10 vuotta.
- Mukavinta opettamisessa on opastaa tietty judoliike, muodostaa onnistumisesta mielikuva ja nähdä se käytännössä toteutuvan valmennettavien taholta. Haasteellisinta on lähteä opettamaan uutta ryhmää, jossa harrastajien lähtötaso vaihtelee ja saada kaikille sopivia harjoituksia. Se on samalla kasvattavaa.
- Kovin muisto judosta on parin vuoden takainen mustan vyön saavuttaminen.
”Haluan kiittää Korkan Jounia, Mustosen Hannua ja Laitisen Arttua koko judourani aikaisesta opettamisesta.”
”Paljastan, että kun totesin olevani nelikymppisenä paremmassa kunnossa kuin kolmekymppisenä, niin haluan olla myös viisikymppisenä paremmassa kunnossa kuin nelikymppisenä. Harrastan kestävyysjuoksua ja aion juosta jonkin ajan kuluttua viisikymppisenä kolmen ja puolin tunnin aikaan maratonin.”