Seuran historia

Yrjö Salsoila, seuran ensimmäinen puheenjohtaja.

Seuran perustaminen 1973-1976

Judon harrastus Vantaan Tikkurilassa alkoi vuonna 1973 budoseura Budokain judojaostona. Liikkeellepanevana voimana toimivat Pentti Riikonen, joka siirtyi Helsingin Chikarasta ja Kari Lehto joka tuli Helsingin Meido-Kanista ja he aloittivat judon ohjaamisen. Kari Lehto toimi alkeiskurssien ohjaajana ja Pentti Riikonen valmensi värillisiä vyöarvoja. Värillisistä vyöarvoista tulivat harjoittelemaan mm. Jouni Korkka, Ari Teerioja, Satu Kaikkonen, Pekka Stolt sekä Yrjö Salsoila, josta tuli myöhemmin seuran monivuotinen puheenjohtaja.. Ensimmäisellä judokurssilla oli mukana 28 judosta kiinnostunutta henkilöä.

Myös Simo Korpinen, Reino Mäyrä ja Hannele Mansikka (joka myöhemmin saalisti Chikaralle Suomen mestaruuksia) tulivat kursseille jo seuran esihistoriakaudella. Vuonna 1976 toiminta irtaantui Budokaista ja Tikkurilan Judokat perustettiin aluksi rekisteröimättömänä yhdistyksenä.

Seuratoiminnan käynnistyminen 1977-1981

Ajanjaksoa voisi kuvata judon vahvaksi nousukaudeksi niin seuratoiminnan kuin kansainvälisen kilpailutoiminnan kannalta. Harrastajamäärä nousi lähes 20 000 judokaan ja seuratoiminta oli aktiivista. Kansainvälisillä tatameilla 1977 saavutettiin ensimmäinen virstanpylväs, kun Juha ”Flobe” Vainio saavutti nuorten EM-pronssia. Juha Vainio on nykyisin kunnostautunut paralympialaisissa mitaleilla olleen Jani Kallungin valmentajana. Juha Vainion EM-pronssista alkoi neljä vuotta kestänyt ”mitaliputki” nuorten EM-kisoissa. Pronssisia mitaleita toivat Seppo Myllylä vuonna 1978 ja Juha ”Pupu” Salonen vuosina 1979 ja 1980. Tämä loi hienon pohjan kansainvälistä tulevaisuutta ajatellen. Seuraavaksi tippui Suomen judotaivaalta ”judopommi”, kun vuonna 1981 Juha Salonen voitti MM-pronssia miesten raskaassa sarjassa. Juha komeili judoliiton teettämässä suuressa julisteessa mitali kimmeltäen ja loi uskoa, että myös suomalainen judoka voi menestyä arvokisoissa. Yhtenä kohokohtana olivat Helsingissä järjestetyt aikuisten EM-kilpailut vuonna 1978. Näistä kisoista suomalaisten saaliina olivat kaksi viidettä sijaa.

Ensimmäinen puheenjohtaja

Seuran ensimmäisenä puheenjohtajana toimi Yrjö Salsoila, joka aloitti pitkän puheenjohtajauransa vuonna 1977. Hän vastasi myös alkeiskurssien vetämisestä. Muiden harjoitusten vetäjinä toimivat mm. Pentti Riikonen, Kari Lehto, Pekka Ruotsalainen ja Kari Rissanen.

Seuran harjoituspaikkana toimi vuoteen 1980 asti Hiekkaharjun koulun kellaritila, josta siirryttiin uusiin tilavampiin harjoitustiloihin vastavalmistuneeseen Tikkurilan Urheilutaloon. Alkuvaiheessa harjoituksia kutsuttiin vetämään Judoliitosta myös Jorma Kivinen. Lisäksi Vantaan kaupungin liikuntatoimelle ja Vantaan Seudun toimittajille esiteltiin useasti judoa, jotta lajia saatiin hiljalleen myös Vantaalla laajempaan tietoisuuteen. Alkuaikana Solvallan urheiluopistossa järjestettiin vuosittain seuran omia leirejä, joissa vetäjinä toimivat mm. edesmennyt Yrjö ”Yjä” Ekholm Chikarasta, Matti ”Tiikeri” Salonen niin ikään Chikarasta, Pekka Ruotsalainen Meido-Kanista, Erkki Nupponen sekä Pertti Pimiä.

Tämä aikakauden näkyvin tapahtuma oli 9.5.1981 Tikkurilan Urheilutalolla järjestetty judon valtakunnallinen B- ja C-nuorten joukkuekilpailu. Tähän cup-periaatteella toteutettuun kisaan osallistuivat Tikkurilan Judokoiden lisäksi seitsemän muuta joukkuetta eri puolilta Suomea. Tikkurilan Judokoiden C-nuorten joukkue voitti oman cup-kisansa.

Seuran ensimmäinen mustavöinen jäsen oli Hyvinkäältä muuttanut Peter Kyrklund. Seuran ensimmäisen mustan vyön saavutti Reino Mäyrä 16.8.1981. Mäyrä oli myös lähellä SM-mitalia, sillä hän oli seuran ensimmäinen judoka, joka pääsi mitaliotteluun miesten SM-kisoissa sijoittuen lopulta viidenneksi. 30.3.1981 Tikkurilan Judokat hyväksyttiin yhdistysrekisteriin ja virallisen perustamisasiakirjan allekirjoittivat Yrjö Salsoila, Simo Korpinen ja Reino Mäyrä.

Lisää historian havinaa aina nykyhetkeen asti löydät seuran 30-vuotishistoriikistä 1976-2006.