Seuran tapahtumia
Poikkeavia harjoitusaikoja
Vanhemmat etusivun uutiset
Kuvagalleria
Etelä-Suomen alueen tapahtumakalenteri
Judoliiton tapahtumakalenteri
Linkkejä
Materiaalisalkku
Vetäjien vuosi 2009
Tikkurilan Judokat Vantaan Sanomissa
 Opas uusille kurssilaisille

Tervetuloa Tikkurilan Judokoihin!

 

Tikkurilan Judokat on perustettu vuonna 1976. Seura on profiloitunut vuosien varrella nimellä ”judon tavaratalo”, josta löytyy jokaiselle sopivia harjoitusryhmiä, lapsista senioreihin ja kilpailijoista kuntoilijoihin. Toiminta painottuu voimakkaasti nuorten ohjaamiseen ja kasvattamiseen, mutta aikuisille kuntojudokoillekin löytyy sopivaa toimintaa.

Kilpailijamme sijoittuvat vuosittain mitaleille SM-kisojen kaikissa ikäryhmissä sekä edustamme eri ikäluokkien kansainvälisissä judokilpailuissa. Vuodesta 1992 lähtien olemme sijoittuneet Suomen Judoliiton seuraluokituksen kärkeen, samoin olemme olleet vuodesta 1992

SLU:n nimeämä SINETTISEURA.

 

Judo on paitsi tehokas itsepuolustuslaji, myös erinomainen ja monipuolinen kuntoilumuoto. Harjoitusohjelmaan kuuluu mm. heittoja, kaatoja, sidontoja sekä myöhemmässä vaiheessa lukkoja ja kuristuksia. Harjoittelu on aina ohjattua, kurinalaista ja erittäin turvallista.

Judo on maailman suosituin kamppailulaji, jota harrastetaan yli 180 maassa.

Olympialaisten ohjelmistoon judo on kuulunut vuodesta 1964.

 

Alkeiden opettelu

Ensimmäinen askel judon pitkällä tiellä on judon alkeiden opetteleminen. Kursseillamme kohotetaan kuntoa, kehitetään notkeutta, koordinaatiota sekä opetellaan kaatumista, heittoja ja sidontoja. Tarkoituksena on antaa valmiudet jatkaa judon harrastamista alkeisopetuksen jälkeen.

Judon perustekniikoiden oppimisen lisäksi vahvistat kehoasi ja mieltäsi niin, että pystyt paremmin salilla ja sen ulkopuolella kohtaamaan vastaan tulevat haasteet. Kehittyminen ei tapahdu kuitenkaan itsestään, vaan se vaatii itsekuria, keskittymistä sekä halun tehdä työtä ja oppia uutta.

 

Maksut

Seuran jäsenmaksu on 50 € vuosi. Kausimaksu (syksystä syksyyn) on 220 € joka maksetaan kahdessa erässä. (Tammikuussa aloittavilla kursseilla on kevätkaudella judoliiton vakuutuskäytännön vuoksi erilaiset hinnat) Tilisiirtolomakkeet jaetaan ensimmäisten harjoitusten yhteydessä ja maksuaikaa on pari viikkoa, joten lajiin voi rauhassa tutustua ennen maksua.

Vuosimaksun hinnalla saat mm.:

-Tapaturmavakuutuksen judoharrastustasi varten olitpa sitten muksujudoka, peruskurssilainen, kilpailija, huippu-urheilija, valmentaja, ohjaaja, tuomari, seurasi talkootyöntekijä tai toimitsija.

-Neljästi vuodessa ilmestyvän aikakausilehtimuotoisen Ippon –lehden.

-Oman seurasi nimellä varustetun jäsenkortin.

-Oikeuden osallistua Judoliiton alaiseen kilpailutoimintaan ilman erillistä kilpailulisenssiä.

-Oikeuden osallistua Judoliiton ja sen alueiden ohjaaja- ja valmentajakoulutuksiin.

-Oikeuden suorittaa Judoliiton tunnustamia vyöarvoja, joista vyöarvon suorittaja saa itselleen näyttävän vyödiplomin.

-Mahdollisuuden tulla valituksi Judoliiton edustusvalmennusryhmien harjoitusleireille sekä ulkomaisiin kilpailutapahtumiin, joihin Judoliitto lähettää joukkueita.

-Mahdollisuuden tulla valituksi Judoliiton valmennustukea nauttivien urheilijoiden ryhmään.

 

Puku ja muut kulut

Seuran jäsenmaksun lisäksi muodostuu kuluja judopuvun eli judogin hankinnasta n. 25–130 € (laadusta ja koosta riippuen) sekä Judoliiton judopassista 45 € ja keltaisesta vyöstä 10 € (passi + vyö = 55 €). Passi- ja vyökoemaksut tulevat ajankohtaisiksi vasta kurssin lopussa. Seuran kautta saa hankittua laadukkaita Matsuru-judopukuja.

 

Kurssien kulku

Aikuisten kuntojudon ja vanhempien junioreiden harjoitukset ovat yleensä kaksi kertaa viikossa, nuorempien junioreiden ja muksujudon yksi kerta viikossa. Harjoitukset kestävät 1 –1½ tuntia. Kurssien alussa painotetaan melko paljon koordinaation ja kaatumisen harjoitteluun. Kunnon ja notkeuden parantuessa harjoittelu painottuu enemmän myös judotekniikoihin ja kamppailuharjoitteisiin. Kurssin suunnittelussa on lähdetty siitä, että kaikkiin harjoituksiin kannattaa osallistua, toki ”kärryiltä ei putoa”, vaikka aina ei harjoituksiin pääsisikään. Muksujudossa suuri osa harjoittelusta tapahtuu leikkien muodossa.

 

Harjoitusten kulku

Tyypillinen harjoitus alkaa alkulämmittelyllä, jonka tarkoituksena on valmistaa keho harjoitteluun sekä harjoittelunaikaiseen rasitukseen. Lämmittelyä seuraa venyttely, joka parantaa liikkuvuutta, estää loukkaantumisia ja edistää lihasten hyvinvointia. Seuraavaksi on vuorossa varsinainen lajiharjoittelu ja sen jälkeinen loppujumppa, jolla parannetaan lihaskuntoa ja hapenottokykyä. Loppujäähdyttelyssä palautetaan lihakset lepopituuteen ja nopeutetaan kehon palautumista.

 

Kurssien kesto

Peruskurssit alkavat yleensä syksyllä. Aikuisten kuntojudokurssi huipentuu joulukuussa keltaisen vyön kokeeseen. Nuorilla tahti on hieman hitaampaa ja keltaisen vyön koe odottaa normaalisti kevään aikana. Lasten/nuorten peruskurssin alkaessa tammikuussa, keltainen vyö suoritetaan vasta syyskaudella. Nuorten osaamista seurataan myös asteittain välikokeiden avulla, ns. ”natsakokeilla”, jotka kurssin oma vetäjä pitää sopivin väliajoin ennen keltaisen vyön koetta. Natsoja kerätään 3 kappaletta ennen kuin juniori osallistuu vyökokeeseen. Muksujudossa ei vielä suoriteta judon värivöitä, vaan menestys ilmaistaan natsoilla.

 

Nuori Suomi

Nuori Suomi on koko urheiluväen yhteinen nuoriso-ohjelma. Eri lajit ovat hyväksyneet yhteiset toimintaperiaatteet nuorisotoimintansa perustaksi. Yhteiset periaatteet korostavat vastuutamme lasten ja nuorten kasvattajina - ne ovat urheiluväen vastaus yhteiskunnan urheilulle esittämiin haasteisiin. "Iloista urheilua lasten ehdoilla".

Tikkurilan Judokat on Nuori Suomi Sinettiseura, sinetti on sertifikaatti, takuu laadukkaasta nuorisotyöstä, jota valvoo Judoliitto ja SLU vuosittain tekemällä tarkastuksia seuroihin.

 

Muksujudo

Muksujudo on Suomen Judoliiton kehittämä liikuntamuoto 5-6-vuotiaille lapsille. Muksujudo-ohjaajat ovat Muksujudo-ohjaajakoulutuksen käyneitä, liikunnasta kiinnostuneita ohjaajia.

Muksujudon lähtökohtana on lapsen monipuolisen liikunnan tukeminen. Tavoitteena ei ole kehittää pelkästään lapsen liikunnallisia taitoja, vaan myös lapsen ajattelu- ja sosiaalisia taitoja.

Muksujudon yhtenä osa-alueena on omaan kehoon tutustuminen. Tavoitteena on, että lapsi oppii nimeämään kehon osat ja hallitsemaan kehonsa paikallaan ja liikkeessä.

Muksujudon toisena osa- alueena ovat perusliikkeet. Perusliikkeet ovat taitoja, jota ihminen tarvitsee päivittäin liikkuessaan paikasta toiseen ja käsitellessään erilaisia välineitä. Perusliikkeiden osaaminen on pohja lajitaitojen oppimiselle.

 

Judoliikkari

Judoliikkarissa harjoittelee 3,5-4-vuotiaat. Toiminta tapahtuu pääosin judotatamilla, kuitenkin ilman judopukua.Liikkarissa lapsi oppii mm. perusliikkeitä, kehon hallintaa, yhdessä toimimista, itsenäistymistä sekä kokemaan onnistumisen elämyksiä. Myös vanhemmat osallistuvat harjoituksiin noin kuukauden välein.

 

Kurssien jälkeen

Alkeiskurssien jälkeen harjoittelua jatketaan siitä mihin kurssin lopussa jäätiin, eli harjoitukset jatkuvat joko omana ryhmänään tai yhdessä seuran muiden judokoiden kanssa. Mikäli intoa riittää on seurassamme ohjattuja judoharjoituksia tarvittaessa vaikka joka päivä. Ohjattujen harjoitusten lisäksi aikuiset ja kilpailevat nuoret voivat käydä ns. vapaaharjoituksissa, joissa ei ole opetusta, vaan jokainen voi harjoitella vapaasti mieleisiään asioita ja tekniikoita. Lisäksi seuran jäsenenä olet myös tervetullut vierailemaan maksutta yleensä kaikkiin muihin judoseuroihin.

 

Vyöarvot

Vöiden väri tummenee taidon lisääntyessä. Kurssille tullessasi hankit puvun lisäksi valkoisen vyön, joka on alin oppilasaste 6.kyu. Vöiden värit alimmasta tasosta alkaen ovat:

 

· 6.kyu valkoinen vyö

· 5.kyu keltainen

· 4.kyu oranssi

· 3.kyu vihreä

· 2.kyu sininen

· 1.kyu ruskea

· dan musta

 

Mustan vyön saavuttaminen vaatii kovaa harjoittelua ja aktiivista toimimista judon parissa. Aluksi vyövaatimukset ovat miltei pelkkää teknistä osaamista, mutta pidemmälle ehtineiltä judokoilta vaaditaan yhä enenevää lajille omistautumista ja kokonaisvaltaista toimintaa judoharrastuksen edistämiseksi. Vyöarvoluokittelu on tehty ennen kaikkea oppimisen helpottamiseksi. Oppimisen haastavaa ja aika ajoin jyrkkääkin mäkeä on helpompi kulkea porras portaalta. Tärkeintä on kuitenkin harjoittelu: uuden oppinen ja sen soveltaminen käytäntöön, joka jatkuu koko elämän.

 

Juniorivyöt

Nuorilla (7-15v) on käytössä hieman erilainen vyöluokitus; värivöiden lisäksi jokaisessa vyössä on 1-3 ”natsaa”, väliastetta, jotka merkitään vyön molempiin päihin ommeltavilla punaisilla nauhoilla. Nauhat annetaan seuran puolesta onnistuneen natsakokeen päätteeksi.Ensimmäinen natsa ommellaan 5cm vyön päästä ja seuraavat sormenleveyden verran edellisestä.

 

Seuran yhteystietoja

Seuramme harjoitussalit sijaitsevat:

· Tikkurilan Urheilutalo, Valkoisenlähteentie 52, Vantaa

· Hakunilan väestösuoja, Harmokuja 1, Vantaa

 

Jäsenyys-, kurssi- ja maksuasiat

Toiminnanjohtaja Matti Ahvenainen

Mail: matti.ahvenainen@tikkurilanjudokat.fi p. 050 5593331

Kannattaa myös kurkistaa salien seinillä oleviin ilmoitustauluihin, jossa on esimerkiksi otteluilmoittautumisia sekä leiritiedotteita.

 

Seuran tuotteet

Tikkurilan Judokoilta löytyy myös ostettavia tuotteita, kuten judotarvikkeita, verkkareita, pipoja, kaulaliinoja, pyyhkeitä ja judogiin ommeltavia merkkejä, voit tiedustella näistä tuotteista omalta ohjaajaltasi tai toiminnanjohtajalta

 

Salietiketti

Sali, jossa judoa harjoitellaan, on nimeltään Dojo. Tatamille mennessä jokainen kumartaa osoittaakseen kunnioitusta harjoituspaikkaa ja -kavereita kohtaan. Astuessaan Dojon kynnyksen yli judoka ikään kuin riisuu arkiminänsä salin ulkopuolelle, on pelkkä judon harrastaja. Jokaisen harjoituksen alussa ja lopussa opettaja ja oppilaat kumartavat toisilleen. Kun kaksi judokaa aloittaa pariharjoittelun, he kumartavat toisilleen sekä harjoituksen alussa että lopussa. Tämän tarkoituksena on, että kumpikin kunnioittaa toisen taitoja sekä tämän henkilökohtaista loukkaamattomuutta. Tullessasi myöhässä harjoituksiin ilmoittaudut vetäjälle kumartamalle. Samoin kun poistut kesken harjoituksesta toimit samalla tavalla. Harjoituksissa pyritään välttämään turhaa puhumista.

Jokainen, joka harjoittelee judoa, joutuu opettelemaan nämä tavat. Se on osa budoa, judon henkistä kasvatusta, joka osaltaan takaa harjoitussalilla vallitsevan ehdottoman kurin, oppimisilmapiirin ja harjoitusrauhan, minkä tuloksena saadaan aikaan turvalliset ja tuloksekkaat harjoitukset. Dojolla kaikki ovat vain judon harrastajia, siellä ei vaikuta ikä, sukupuoli eikä yhteiskunnallinen asema.

 

Hygienia ja turvallisuus

Judoka pitää judoginsa (judopuku) puhtaana ja ehjänä. Likainen ja etenkin haiseva judopuku on harjoituskaverille epämiellyttävä kokemus ja saatat jäädä ilman harjoitusparia, jos et ole huolehtinut judogisi puhtaudesta.

 

Hajonnut tai revennyt judogi on myös loukkaantumisriski. Sormi (tai varvas) voi joutua johonkin judopukuun ratkenneeseen reikään ja tällöin pahimmassa tapauksessa sormi (tai varvas) voi murtua. Naiset ja tytöt pitävät takin alla paitaa.

 

Tärkeää on pestä jalat ennen harjoitusta. Jalkojen peseminen ei ole pelkkä seremonia vaan se estää monella salilla riehuvan jalkasienen leviämistä. Pukuhuoneesta siirryttäessä tatamille on käytettävä sandaaleita (zori) tai vastaavia. Lisäksi puhtaus vähentää infektiovaaraa, judossa tulee usein pikku haavoja ja puhtaus estää haavoja tulehtumasta. Kun pidät itsesi ja judogisi puhtaana sekä puhdistat haavat heti kun ne syntyvät, säästyt infektioilta.

Sormien ja varpaiden kynnet on syytä pitää lyhyinä, sillä suurin osa pikku haavoista aiheutuu nimenomaan liian pitkistä kynsistä. Turvallisuuden kannalta on tärkeää, että jätetään treenikassiin kaikki, mikä saattaisi aiheuttaa vahinkoa vastustajalle, eli kellot, korut, sormukset, ym. Jos hiukset ovat pitkät, on ne syytä pitää sidottuina.

 

Sairaana tai loukkaantuneena ei kannata harjoitella. Yleensä sairaana harjoittelemisesta on enemmän haittaa kuin hyötyä ja lisäksi se on hyvin vaarallista. Hiertymissä tai muissa pikkuhaavereissa käytetään aina asianmukaista sidettä, tukea tai suojusta, josta ei ole vaaraa vastustajalle tai itselle.

Välittömästi ruokailun jälkeen ei kannata harjoitella. Eikä välittömästi harjoituksen jälkeen kannata syödä. Harjoituksessa ei syödä, eikä juoda mitään. Vetäjä antaa luvan mennä juomaan jos tilanne sitä vaatii.

 

Harjoitusten ulkopuolella judosta opittuja tekniikoita ei saa käyttää. Ainoastaan silloin se on hyväksyttävää kun ei ole mitään muuta keinoa, kun karkuun juokseminenkaan ei ole mahdollista. Judoka siis pyrkii välttämään tappelut viimeiseen saakka kaikin mahdollisin keinoin.

 

Sanastoa

Judossa käytetään japaninkielisiä nimiä eri tekniikoista ja muistakin judoon keskeisesti liittyvistä asioista. Tämä ei ole pelkästään perinteiden vaalimista vaan se on myös käytännöllistä. Yhteinen sanasto tekee judon harjoittelun helpoksi missä maailman kolkassa tahansa. Tässä esitellään perussanastoa, jolla pötkii tosi pitkälle. Näiden sanojen oppimisesta ei kannata ottaa suurta murhetta, sillä ne oppii matkan varrella.

 

Kodokan = Jigoro Kanon 1882 perustama dojo, josta on kehittynyt nykyisen judon henkinen keskus.

Ju = joustaminen, ystävällisyys, pehmeys, hyväksyminen

Do = tie, tapa, polku, periaate

Judo = joustava tie

Judoka = judon harrastaja

Judogi = judopuku

Dojo = harjoitussali

Zori = sandaalit

Tatami = judomatto

Maitta = antautuminen

Tori = liikkeen suorittaja

Uke = liikkeen vastaanottaja

Migi = oikea

Hidari = vasen

Uchi-komi = sisääntulo-, toistoharjoitus parin kanssa

Tokui-waza = lempiliike, lempitekniikka

Randori = vapaaharjoitus, harjoitusottelu

Yaku-soku-keiko = jatkuva heittoharjoitus

Kagari-keiko = jatkuva hyökkäysharjoitus, pelkkiä sisääntuloja heittoon

Kootai = parin vaihto

Yame = harjoituksenosan loppu

Owari = harjoituksen loppu

Mokuso = mielen tyhjennys, mietiskely, keskittyminen

Sempai = vanhin, seniori, ohjaaja

Sensei = opettaja, mestari, ylimestari

Rei = kumarrus, kumartaa, tervehtiminen

 

HEITTOJA

Uki-goshi = leijuva lonkkaheitto

O-goshi = suuri lonkkaheitto

Morote-seoi-nage = kahden käden olkaheitto

Ippon-seoi-nage = yhden käden olkaheitto

Tai-otoshi = vartalon pudotus

O-soto-gari = suuri ulkopuolinen lakaisu

De-ashi-barai = edenneen jalan pyyhkäisy

O-uchi-gari = suuri sisäpuolinen lakaisu

Ko-uchi-gari = pieni sisäpuolinen lakaisu

Sasae-tsuri-komi-ashi = edenneen jalan pysäytys

 

SIDONTOJA

Hon-kesa-gatame = kaulaliinasidonta

Makura-kesa-gatame = tyynysidonta

Kata-gatame = olkasidonta

Yoko-shiho-gatame = neljän pisteen sidonta sivulta

Kami-shiho-gatame= neljän pist. sidonta päänpuolelta

Tate-shiho-gatame = neljän pisteen sidonta päältä

 

Syksyllä 2010 alkavat alla olevat kurssit, seuraavat uudet kurssit alkavat syksyllä 2010. ( mahd. myös tammikuusssa 2011 )

Ilmoittautuminen uusille kursseille alkaa elokuun alussa verkkosivujemme kautta.

 

 

TENAVAJUDO 1-3 vuotiaille Hakunilassa

Helppoa aikuinen-lapsi liikuntajumppaa tatamilla.

 

LASTEN JUDOLIIKKARI 3½-4 vuotiaille Hakunilassa

Liikuntaohjelmaa jossa lapsi oppii mm. perusliikkeitä, kehon hallintaa, toimimaan yhdessä sekä kokemaan ja oivaltamaan onnistumisen elämyksiä.

PERHEJUDO  Aikuinen / 5-6 vuotiaille Hakunilassa                            Aikuiset harjoittelevat omaa harjoitustaan ja lapset muksujudoa yhtäaikaa samassa paikassa.

MUKSUJUDO 5-6 vuotiaille Tikkurilassa ja Hakunilassa

Vähän isommille liikuntaohjelmaa jossa lapsi oppii mm. perusliikkeitä, kehon hallintaa, toimimaan yhdessä sekä kokemaan ja oivaltamaan onnistumisen elämyksiä. Hakunilan ryhmässä harjoittelevat judoa vanhemmat ja lapset yhdessä.

 

JUDO, LASTEN PERUSKURSSI 7-9 vuotiaille Tikkurilassa

Koordinaation, peruskunnon, notkeuden sekä hyvien käytöstapojen opettelua tatamilla. Myöhemmin lisää judotekniikoiden opettelua sekä oman halun mukaan tutustumista judokilpailuihin.

 

JUDO, JUNIORIT PERUSKURSSI 9-13 vuotiaille Tikkurilassa

Koordinaation, peruskunnon, notkeuden sekä hyvien käytöstapojen opettelua tatamilla. Myöhemmin lisää judotekniikoiden opettelua sekä oman halun mukaan tutustumista judokilpailuihin

 

JUDO, JUNIORIT PERUSKURSSI 7-13 vuotiaille Hakunilassa ja Korsossa

Koordinaation, peruskunnon, notkeuden sekä hyvien käytöstapojen opettelua tatamilla. Myöhemmin lisää judotekniikoiden opettelua sekä oman halun mukaan tutustumista judokilpailuihin.

 

"UUTTA"

NAISTEN PERUSKURSSI 13 – 100 vuotiaille ( vain naisille )

Judoharjoittelua, jossa toimitaan jokainen omien kykyjensä mukaisesti. Tavoitteena on kohottaa fyysistä kuntoa sekä opetella judotekniikoita.

 

AIKUISTEN PERUSKURSSI 14-100 vuotiaille Tikkurilassa

Judoharjoittelua, jossa toimitaan jokainen omien kykyjensä mukaisesti. Tavoitteena on kohottaa fyysistä kuntoa sekä opetella judotekniikoita. Kurssi sopii kaikille kokoon, sukupuoleen ja kuntoon katsomatta.

"UUTTA"

NURIN OIKEIN  40 – 100 vuotiaille.

Iäkkäämmille ihmisille tarkoitettu liikuntakurssi, jossa keskitytään harjoittelemaan oikein kaatumista ja liikunnan avulla liikeratojen ylläpitoa.

 

SOVELLETTU JUDO, AIKUISET Yli 15 vuotiaille Hakunilassa

Judoa harjoitellaan monipuolisesti omien kykyjen mukaan. Ryhmä on suunnattu henkilöille, jotka tarvitsevat hieman enemmän aikaa judon oppimisessa. Harrastajat voivat halutessaan myös osallistua judokilpailuihin.

 

SOVELLETTU JUDO, LAPSET 7 –15 vuotiaille Hakunilassa

Judoa opetellaan rauhallisessa tahdissa erilaisten koordinaatioleikkien avulla. Ryhmä on suunnattu lapsille, joilla on kömpelyyttä tai vaikeutta liikkumisessa, oppimisessa, hahmottamisessa tai sosiaalisissa tilanteissa.

 

Tervetuloa mukaan!!

 

 

 

 
 © 2008 Tikkurilan Judokat SLU  |  Sporttisaitti  |  tulosta sivu